Edunvalvontavaltuutus

Olethan huomannut että edunvalvontavaltuutusta koskeva laki on muuttunut. Ennen 1.5.26 allekirjoitettuihin  Edunvalvontavaltuutuksiin sovelletaan vanhaa lakia.

Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026

 Julkaisuajankohta 30.4.2026 9.41

TYYPPI:TIEDOTE

Edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskeva lainsäädäntö muuttuu

1.5.2026, kun muutokset holhoustoimesta ja edunvalvontavaltuutuksesta

annettuihin lakeihin tulevat voimaan. Muutokset keventävät lupasääntelyä

ja sujuvoittavat edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Digi-

ja väestötietovirasto toteuttaa muutokset palveluissaan lakien mukaisesti.

Muutokset edunvalvontavaltuutuksessa

Esteellisyyssäännökset kevenevät

Jatkossa edunvalvontavaltuutettu ei ole esteellinen edustamaan

valtuuttajaa vain sillä perusteella, että valtuuttajan vastapuolena jossakin

asiassa on edunvalvontavaltuutetun vanhemman sisarus. 

Tavanomaisten lahjojen antaminen helpottuu

Edunvalvontavaltuutettu voi jatkossa antaa valtuuttajan puolesta

tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja, jos niiden

antamisen perusteet on yksilöity edunvalvontavaltakirjassa.

Edunvalvontavaltuutettu ei kuitenkaan saa antaa valtuuttajan puolesta

lahjoja itselleen.

Kiinteistöjä koskevien oikeustoimien hoitaminen helpottuu uusissa

edunvalvontavaltuutuksissa

1.5.2026 tai sen jälkeen tehdyllä edunvalvontavaltakirjalla

edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita suoraan

valtakirjan perusteella, jos hänellä on sen mukaan oikeus hoitaa

valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Erillistä

kiinteistötoimia koskevaa mainintaa valtakirjassa ei enää tarvita.

Muutos koskee vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuja

edunvalvontavaltakirjoja. 

Ennen 1.5.2026 tehdyissä edunvalvontavaltakirjoissa täytyi erikseen

määrätä siitä, että edunvalvontavaltuutetulla oli oikeus luovuttaa, kiinnittää

tai pantata kiinteää omaisuutta, jos hänelle haluttiin antaa tällainen oikeus. 

Valtuuttaja voi halutessaan muuttaa aiemmin antamaansa

edunvalvontavaltuutusta tekemällä uuden edunvalvontavaltakirjan.

Valtuutetun tehtäviin määrätyn edunvalvojan asema selkeytyy

Jos valtuutetun tehtäviin määrätään valtuutetun tilapäisen esteen vuoksi

edunvalvoja, hänen oikeutensa ja velvollisuutensa määräytyvät jatkossa

pääosin edunvalvontavaltakirjan mukaan. Tämä vahvistaa valtuuttajan

tahdon toteutumista.

Muutokset edunvalvonnassa

Esteellisyyssäännökset kevenevät

Jatkossa myöskään edunvalvoja ei ole esteellinen edustamaan päämiestä

vain sillä perusteella, että päämiehen vastapuolena jossakin asiassa on

edunvalvojan vanhemman sisarus.

Lupasääntelyssä kevennyksiä ja muutoksia

Jatkossa metsän ja maa-ainesten myynti sekä kuolinpesän yhteishallintoa

koskevan sopimuksen tekeminen eivät edellytä Digi- ja väestötietoviraston

lupaa. 

Myös elinkeinon harjoittamista koskeva säätely kevenee. Joitakin

muutoksia tulee myös kiinteistön ja huoneiston vuokraamiseen, sekä

sijoitustoimintaa koskevaa lupasääntelyä selkeytetään.

Muutokset alaikäisten edunvalvonnan rekisteröintiin

Alaikäisen edunvalvonnan rekisteröintiä koskeva sääntely muuttuu:

rekisteröinnin varallisuusraja nousee 30 000 euroon.

Jatkossa alaikäisen edunvalvojana olevan huoltajan täytyy oma-

aloitteisesti toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle luettelo lapsen

omaisuudesta vain, jos sen arvo ylittää 30 000 euroa.

Muutokset lakiin

17 § Valtuutetun esteellisyys. Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on:

  1. valtuutettu itse, valtuutetun puoliso tai joku, jota valtuutettu edustaa;

  2. valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso; tai

  3. valtuutetun sisaruksen lapsi.

Puolisoilla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa

avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa myöskään silloin, kun valtuutetun ja valtuuttajan edut saattavat muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään.

18 §Omaisuuden lahjoittaminen

Valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, jollei 2 momentista muuta johdu. Valtuutettu saa antaa valtuuttajan puolesta lahjan, jonka antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa.

Sen estämättä, mitä 17 §:ssä säädetään, valtuutettu on oikeutettu antamaan valtuuttajan puolesta muille kuin itselleen olosuhteisiin nähden tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, jos se on 2 momentissa tarkoitetulla tavalla yksilöity.

20 §Suhde eräisiin muualla laissa oleviin valtakirjaa koskeviin säännöksiin

Valtuutettu on edunvalvontavaltuutuksen perusteella kelpoinen myymään tai muutoin luovuttamaan kiinteistön, hakemaan kiinnitystä tai sähköisen panttikirjan saajaa koskevaa kirjausta taikka perustamaan panttioikeuden kiinteistöön sen estämättä, mitä maakaaren (540/1995) 2 luvun 3 §:n 1 momentissa, 4 luvun 1–3 §:ssä, 16 luvun 4 a §:n 1 momentissa ja 8 a §:n 2 momentissa sekä 17 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään.

Valtuutettu on edunvalvontavaltuutuksen piiriin kuuluvissa asioissa oikeutettu ottamaan vastaan haasteen sen estämättä, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 16 §:n 1 momentissa säädetään.

Muualla laissa olevaa säännöstä, joka rajoittaa valtakirjan voimassaoloaikaa, ei sovelleta edunvalvontavaltuutukseen.

Mitä 1–3 momentissa säädetään, sovelletaan vain, jollei valtakirjassa ole erikseen toisin määrätty.

21 §Edunvalvojan määrääminen valtuutetun tehtäviin

Jos valtuutettu on sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä eikä valtuuttaja ole nimennyt varavaltuutettua, käräjäoikeus tai valtuutetun pyynnöstä holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan valtuutetun tehtäviin soveltaen, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle. Valtuutetun tehtäviin määrättyyn edunvalvojaan sovelletaan tämän lain 14–20 §:ää. Muilta osin häneen sovelletaan, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään edunvalvojasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun valtuutettu ja

edunvalvoja esteen lakattua yhdessä tekevät siitä ilmoituksen 29 §:ssä tarkoitetulle

holhousviranomaiselle. Jos valtuutettu ja edunvalvoja ovat eri mieltä siitä, onko

edunvalvojan tehtävä lakannut, holhoustoimesta annetun lain 70 tai 71 §:ssä tarkoitettu käräjäoikeus ratkaisee asian jommankumman hakemuksesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2026.

Edunvalvontavaltuutukseen, jota koskeva valtakirja on tehty ennen tämän lain

voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 20 §:n 1 momentin asemesta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, kuitenkin niin, että jos valtakirjassa on nimenomaisesti määrätty, että valtuutettu saa edunvalvontavaltuutuksen nojalla myydä tai muuten luovuttaa kiinteistön, hakea kiinnitystä tai sähköisen panttikirjan saajaa koskevaa kirjausta taikka perustaa panttioikeuden kiinteistöön, valtuutettu on kelpoinen edustamaan valtuuttajaa näissä oikeustoimissa sen estämättä, mitä maakaaren 2 luvun 3 §:n 1 momentissa, 4 luvun 1–3 §:ssä, 16 luvun 4 a §:n 1 momentissa ja 8 a §:n 2 momentissa sekä 17 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään.

Arvioitaessa sellaisen oikeustoimen pätevyyttä, jonka valtuutettu tai valtuutetun tehtäviin 21 §:n nojalla määrätty edunvalvoja on tehnyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.